Sarjan päätöskuva. Tikkurilassa, kuten muuallakin

pääkaupunkiseudulla, lunta pyryttää - jälleen.

Noin kuukausi sitten alkaneet Uuden asemakeskuksen työt näkyvät jo katukuvassa.
Ratatie on suljettu liikenteeltä.

Tänään aloitettiin uuden Asemakeskuksen rakennustyöt. Ratatie Lummetien ja Asematien väliltä on suljettuna 1. vaiheen valmistumiseen saakka. Ennakoitu valmistumisaika on loppuvuodesta 2014.
Hanke on facebookissa: www.facebook.com/uusitikkurila

Tekniset vaikeudet estivät postaamasta maanantainäkymää 23.7.2012

Tikkurilan asema 18.6.2012

Asemarakennus on kaunis, mutta ilman komeutta

Tasan 150 vuotta sitten Helsingfors Dagbladet -lehden toimittaja uutisoi maamme ensimmäisestä junamatkasta. Aamuhämärissä tammikuun viimeisenä päivänä, klo 6, Helsingin asemalta alkanut matka päättyi klo 11.20 Hämeenlinnaan. Pääteasemalla skoolattiin uudelle liikennevälineellee. Tilaisuudessa esitetyssä juhlarunossa Suomen todettiin nousseen unohduksesta osaksi Eurooppaa.
Kotimatka takaisin Helsinkiin alkoi klo 1 ja perille lumiseen pääkaupunkiin saavuttiin illalla klo 6.
Hämäläinen -lehdessä matkasta kerottiin muutamaa päivää myöhemmin. Toimittaja oli ehtinyt tutsutumaan myös Tikkurilan asemaan, jonka hän havaitsi olevan sisältä puusta tehty, kaunis, mutta ilman komeutta.
Säännöllinen junaliikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi 17.3.1862.: siihen asti rataa ja kalustoa testattiin. Tikkurila oli vuoteen 1871 ensimmäinen väliasema Helsingistä lähdettäessä.

Lähteet:
Helsingfors Dagbladet 3.2.1862
Hämäläinen 7.2.1862

Lehdet löytyvät Digitaalisesta sanomalehtiarkistosta.

Kuva Jaana af Hällström.

Kuva Jaana af Hällström.

Kuva Jaana af Hällström.

Asemanseutu 2.1.2012 puolenpäivän aikaan. Kuva Peter af Hällström.

1862 avattiin maamme ensimmäinen rautatie Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Rautatie kaikkineen vaatii uudenlaista suunnittelua, nykykielellä kokonaisdesignia. Rautatieasema oli uudentyyppinen rakennus ja asema toimintoineen tuli muokkaamaan myöhempää yhdyskuntasuunnittelua.
Ensimäisen radan asemat suunnitteli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt. Hän kävi opintomatkalla Keski-Euroopassa, olihan junaliikenteestä siellä kokemusta jo muutama vuosikymmen. Edelfeltin tehtävänä oli suunitella kotimainen versio toiminnoille, jotka tapahtuivat saman katon alla:   ostetaan lippuja, odotetaan junaa, lähetetään tavaraa, ohjataan liikennettä jne. Tilaa piti olla matkustajille ja henkilökunnalle.
Helsinki-Hämeenlinnaradan asemat piti aluksi rakentaa puusta, mutta suunnittelun edetessä pääteasemat ja niistä seuraavat päätettiin rakentaa tiilestä. Puu vaihtui tiileksi, koska näiden asemien odotettiin joutuvan kovalle käytölle ja puisina niiden ennakoitiin kuluvan nopeasti. Ylläpito olisi tullut kalliimmaksi. Siksi Tikkurilan asemankin on rakennettu tiilestä, olihan se alunperin Helsingistä seuraava asema.